en langue française

 
Viktwa Libèté-a (2)

... GRINAD, SENVENSAN, GIYÀN


Nan péyi Grinad, komisyon-an sipòté ba gawoulé sé èsklav-la. Sé Fédon ki té alaba gawoulé-tala ki pété an mwadmas 1795. Sé gawoulan-an, alyansé èk Répibliken karibéyen é fransé, mété lanmen asi péyi-a – mwens vilkapital-la – an mwa novanm lanné 1795.

Nan péyi Senvensan, Divalay, mennè nasyon Galifouna – “karayib nwè” – pran grad ofisyé lawmé Larépiblik Lafrans. Li fouté lamarin Langlétè an mwa janvyé lanné 1796.

Nan péyi-Sentlisi, komisyon-an voyé dé (2) moun li pòté déklarasyon libèté tout moun èk drapo “tout lapo égal-égo” : « Védiyans désen y-la ka di zòt pa tini pon diférans koulè ankò èk tout moun sé frè yo yé. Doubout oka ! sèmanté, tankou nou menm, simyé mò pasé pèd menm an ti moman tan sèlman sign rinésans nou a. » Lèt ba Répibliken Sentlisi, 22 févriyé 1795.

Réjiman antiyé Pélaj èk Dèlgrés jwenn lawmé granbwa Marinyéz èk Palèm, sosyétè tout koulè té jwenn lan ; anbwaré, yo libéré péyi-a an mwadjwen 1795. Komisè Gwaran (Goyrand) ranjé an nouvèl larèl pou kilti-a éti nouvèl moun lib té ka trapé lajan yo parapòt a randman bitasyon-an.

 
Rélijyon Nèg, 1794NAN PÉYI GIYÀN, dépi li rousouvwè dékré-lwa 4 févriyé-a, komisè Jané-Ouden (Jeannet-Oudin) déklaré abolisyon-a lé 13 jwen 1794 épi an mwadsèptanm li lévé élèksyon lokal pou nòv sosyétè pouvé voté. Mé alòs nòv moun lib té ka mandé trapé tibi latè pou fè yé kiltir, komisè-a réfizé yé sa jouk blijé yé rété anlè menm bitasyon yé té èsklav. Magré sa, Jané-Ouden ké Kwenté (Cointet) apré li, mété atè bon règ travay, ki règ tan travay ki règ soumaké. Mé sé komisé-an pa pyès réyisi koré maronnaj-a, roun tralé maronnaj menm pas li té fasil andan grandèr péyi-a pasé andan piti lilèt.

Akòz lwen Lagiyàn té lwen tout briga lagèr annan Lakarayib, li pa ganyen pyès larmé-Répiblik nèg pou défann Chouboulman-a (Révolisyon) épi baré politik kolyonalis Dirèktwa-a ké politik roumèt lèsklavaj Konsila-a. Sé maron danbwa ki djoubaté pou libèté-a dépi 1802 jouk 1809. I ka sanm pa té gen pyès mouvman pou pòté lendépandans péyi Giyàn tankou sa pasé péyi Gwadloup – menm si sa tonbé an dalo – é péyi Sendomeng ki vini Ayiti pas yé raché yé lendépandans.

 …JOUK KORAJ-LA

An Frans, tounan tèmidò la : Dékalaj Wòbèspyè (Robespierre) é sé sendika a y-la an 27 jiyé 1794 (9 tèmidò 2yèm lanné Larépiblik) néyantizé politik alyansaj tout nasyon. Asanblé tèmidò la viré pran on politik kolonyalis an lanné 1795.

Chante peyi Gwadloup, 1798Adan Lakarayib, dépi lèsklavaj té aboli atè Sendomeng an mwadout 1793, gouvèlman anglé pa kyansé pyès pou voyé bidim lawmé. Pasé sanmil (100 000) nonm, maren anglé èvè blan-péyi épi aristokrat fransé, goumé kont abolisyon lèsklavaj dré 1793 jous 1798. Yo érisi woutchèk Grinad, Senvansan èvè Sentlisi pou woumété sistèm plantasyon lèsklavaj an lanné 1796.
 

Jouk yo woumèt lèsklavaj an lanné 1802, adan sosyété Giyàn é Gwadloup sa té yenki dékalté lalit andaki : kolon déchouboulè té ka chaché viré mèt on mannyè kiltivé ki plis anba lòpsyon a yo, nouvo sosyétan té ka  lonviyé tout mannèv fèt pou dékalboré libèté a yo.